keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Elif Shafak: Kirottu Istanbul


Kirotussa Istanbulissa tutustutaan turkkilaisen kaupungin hulinaan ja yhden naisia kuhisevan suvun, Kazancien, elämään. Talossa on montaa sukupolvea naisia (ja montaa persoonaa), nuorimpaisena isätön Asya, jonka ajatuksia kuullaan paljon kirjassa. Silti Kirottu Istanbul ei ole vain Asya tarina ja muidenkin sukulaisten mietteisiin ja tunteisiin keskitytään paljon.
Löytyy myös syy miksi Kazancien suvussa ei ole miehiä. Heidät on kirottu jokainen kuolemaan ennen 42 -vuotissyntymäpäiviään. (En muuten saanut ikinä selville kuka ja miksi. Saiko joku?) Suvusta löytyy ainoastaan Mustafa -niminen mies, Asyan eno, joka on paennut kirousta ja perhettään Amerikkaan. Vuonna 1915 valtaisa joukko armenialaisia kuoli kansanmurhassa, jonka turkkilaiset yhä kieltävät. Viha ja halveksunta turkkilaisten ja armenialaisten välillä on molemminpuolista.
 Kun Mustafan tytärpuoli Armanoush, joka on amerikkalais-armenialainen, saapuu Kazancien taloon vieraaksi oman sukunsa menneisyyden tutkimispuuhissa, on ennustavan Banu-tädin pakko kurkistaa menneisyyteen sotien aikaan muilta salassa. Kazancien perheen synty, juuret ja salaisuudet alkavat avautua hiljalleen...

Pakko sanoa heti alkuunsa, että rakastin tätä kirjaa jokaisen sivun ajan! Aivan upea kirja, enkä todellakaan tajua miksen ole lukenut tätä aiemmin. Yleensä olen lyhyiden lukujen ystävä, mutta tässä tapauksessa ei edes 50 sivua pitkä luku tuntunut pahalta.
Kirjassa oli toki paljon henkilöitä (lueskelin työpäivän aikana kymmenisen blogiarvostelua ja jäi mieleen jotkut monien ruotimat seikat), ehkä jopa parikin liikaa sivuosissa, mutta mielestäni Shafak oli saanut luotua jokaiselle merkittävän ja erilaisen persoonan. Henkilöt muodostivat tosiaan melkoisen palapelin, lukemista olisi voinut helpottaakin jonkinlainen omatekemä sukukartta. Kirjan liitteenä se olisi ollut huono, liian spoilaava. Välillä matkattiin peräti sadan vuoden taakse menneisyyteen, joten perhesiteitä oli paikoitellen vaikea muistaa. Mieluisin hahmo minulle oli kapinoiva Zeliha-täti.

Pidin myös todella paljon kirjan kielestä. Kerronta oli ihanan tarkkaa, muttei tylsää ja imeydyin tarinaan aina heti. Kirja sisälsi mielestäni kauniita lauseita ja hyviä elämänohjeita. Upean tunnelman lisäksi Shafak on onnistunut taikomaan tekstiin ripauksen huumoria.
Minusta on kummallista, miten pienistä eri asioista kirjailijatar on saanut koottua mieleensäpainuvan ja uskottavan teoksen. Juoni nivoutuu täydellisesti yhteen loppuratkaisua myöden. Tarina sisältää paljon kaikkea, mutta en silti sanoisi sitä rönsyileväksi. Tuhti paketti naisen asemasta, perheestä, uskonnoista ja historiasta.  Jopa lukujen nimillä oli yhteinen merkitys! Erinomainen lukuromaani, jossa lukija ei pitkästy.


P.S. Minusta on jotenkin hassua, että nautin niin paljon kirjan antamasta kulttuurielämyksestä, vaikka tavallisessa elämässä en haluaisi ollenkaan matkustaa Turkkiin. Kirotussa Istanbulissa tunsin todella olevani katukojuilla haistamassa kanelin tuoksun ja ruuhkaisilla kaduilla vuokra-auton kanssa. Tuntuu kuin olisin käynyt äsken oikeasti Istanbulissa. Tätä tapahtuu omalla kohdallani todella harvoin.

P.P.S. Tuntuu, että minulla olisi enemmänkin sanottavaa kirjasta, mutta en saa ajatuksiani kokoon. Jatketaan siis kommenttiboksin puolella?


8 kommenttia:

  1. Minäkin pidin tästä paljon! En yhtä paljon kuin sinä, sillä jotain häiritsevää tässä oli, mutta paljon kuitenkin. Hyvä kirja kyseessä.

    VastaaPoista
  2. Katri, ehdottomasti! Bloggaus ei tainnut olla edes mikään arvio vaan ylistyshuuto :D

    VastaaPoista
  3. Juu, itsekään en kokenut aiemmin teoksen miljöötä mitenkään kiinnostavana... Mutta kun tämän aloitti niin oksat pois! Ihastuin kevyen raskaaseen kerrontaan ja ne pienet ihanat yksityiskohdat!

    VastaaPoista
  4. Kertakaikkisen upea kirja kyllä. Toivottavasti Shafakilta ilmestyisi pian lisää! Niin olitko jo lukenut Rakkauden aikakirjan? Se ei ollut kyllä ihan Kirotun Istanbulin veroinen, mutta hyvä sekin.

    VastaaPoista
  5. Ihana kirjotus! Herätit kyllä täysin mun mielenkiinnon tuota kirjaa kohtaan, aikaisemmin en ollut edes tiennyt tuosta kirjasta :-)

    VastaaPoista
  6. Annika K, Ihanat yksityiskohdat tosiaan <3 Turkkilainen miljöö on tuntunut aiemmin jotenkin ahdistavalta omalla kohdalla...:o

    Tuulia, Samaa toivon minäkin!! En ole lukenut vielä, se kyllä odottaa hyllyssä.. Aleista hamstrattu ;)

    Wilmer, Kiitos <3

    VastaaPoista
  7. Anni, nimenomaan: Shafakin kieli on lumoa!

    Minäkään en ole yhtään kiinnostunut matkustamaan Turkkiin, mutta sekä Shafakin Rakkauden aikakirja että tämä Kirottu Istanbul olivat vahvoja lukuelämyksiä.

    Tiivistäminen tuntuu puuttuvan nykyään melkein kaikilta kirjailijoilta.

    VastaaPoista
  8. Leena, Onneksi minulta on vielä Rakkauden aikakirja lukematta, odotan sitä! Ihanaa, että Shafakilta tulee keväällä uusi kirja :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! :)