sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Heidi Köngäs: Dora, Dora

 Kiinnostus Dora, Doraan syntyi Heidi Köngäksen ansaitseman Finlandia-ehdokkuuden myötä. Varasin kirjan heti kirjastosta, mutten saanut aloitettua kirjan lukemista pitkästä varausjonosta huolimatta. Luettuani kirjasta vasta 60 sivua, se piti palauttaa ja loistavan alun jälkeen en tohtinut mennä takaisin varausjonon häntäpäähän, vaan kävin hakemassa itselleni oman kappaleen kirjakaupasta. Onneksi. Tässä nimittäin kirja, joka ansaitsee paikkansa kirjahyllyssäni.

Albert Speer, Kolmannen valtakunnan varusteluministeri, matkustaa joulun alla Suomeen, Petsamoon, sihteerinsä, suomalaisen tulkin, taikurin ja viulistin kanssa. Albert Speer on yksi Hitlerin tärkeimmistä kätyreistä, voisi sanoa jopa lellikiksi. Speerin suureksi järkytykseksi välit Hitleriin ovat poikki ja kaukana kaukana kotoa hän muistelee heidän hyviä hetkiään. Speer paljastaa lukijalle esimiehestään katkeria ja rumia asioita, joita varmasti vain harva tietää.. Lapin kylmyydessä ehtii itse kukin kirjan kertojista (Speer, sihteeri Annemarie, tulkki ja taikuri) pohtimaan sodan aikaisia kokemuksia ja sen päättymistä. Jokaisella on myös mielipiteensä kanssamatkustajista, kenellä negatiiviset ja kenellä positiiviset..

Huh, omat varpaat tuntuvat vieläkin hieman jäisiltä ja kielen päällä maistuu Apfelstrudel, niin todentuntuinen tämä kirja oli. En voinut uskoakaan miten koukkuun tähän jäisin! Erityisenä koukuttimena toimi varmasti vaihtuvat kertojat. Ei ollut ollenkaan pitkästyttävää lukea välillä samasta asiasta kahteen kertaan, kun kertomukseen saatiin uusi näkökulma.
Pohdin tässä jo jonkin aikaa mitä kirjoittaa kirjan juonesta, mutta tuntuu, ettei kirjassa ollutkaan loppupeleissä pääosassa sotaisat hirmutapahtumat (vaikkei tässä varsinaisella sotatantereella oltukaan, vierailut vankileireissä ja muistelut pommituksista olivat koko ajan läsnä), vaan erittäin aidot ja vaikuttavat henkilöhahmot. Manipuloiva ja kierokin Speer, lojaali ja järkyttävissä olosuhteissa murtuva Annemarie, jalo ja kaunis suomalaissielu tulkki ja liikaa stressaava, hauska taikuri. Jokaisesta löytyy varmasti samaistuttavia piirteitä. Suosikikseni haluaisin mainita taikurin, panikoivan varttijuutalaisen, joka kutsuu vaimoaan ajatuksissaan jopa omaksi hanhekseen (mistä itse en välttämättä olisi niin imarreltu :D).

Olen lukenut paljon kirjoja keskitysleireistä ja juutalaisten metsästämisestä. Tämä oli aivan erilainen kirja toisesta maailmansodasta. Aiemmin en ollut pahemmin ajatellutkaan Suomea siinä kauheuden keskellä. Erittäin kiinnostava ja onnistunut aihevalinta Köngäkseltä. Tosin nyt jäi vain mietityttämään mikä osuus kirjassa oli ns. totuusperäistä ja mikä kirjailijattaren omaa mielikuvitusta. Kirja oli vain niin uskottava, että jos en paremmin tietäisi, voisin uskoakin jokaisen sanan. ( En tosin tiedä yhtään sen paremmin ;) ) Upea lukukokemus.


6 kommenttia:

  1. Samaa mieltä: Dora, Dora oli kyllä upea lukukokemus! Hih, taikurin hellittelynimet olivat kyllä hauskoja! Minä pidin tästä niin, että otin heti kirjastosta mukaani lisää Köngästä. Sain tänään luettua (ja blogattuakin) Luvatusta, sekin oli varsin mainio!

    VastaaPoista
  2. Dora, Dora on minunkin mielestäni yksi viime vuoden parhaimmista romaaneista. Tiivis, vaikuttava, jäinen. Olen lukenut nyt kaksi Köngäksen kirjaa ja aion lukea muutkin hänen kirjoittamansa romaanit tämän vuoden aikana.

    VastaaPoista
  3. Anni, tervetuloa mukaan Köngäs-faneihin!! <3

    Minä olen aivan kirjailijan lumoissa, Dora, Dora soi edelleen päässä enkä usko sen koskaan lakkaavan...

    Laillasi jäin miettimään kuinka paljon teoksessa oli faktaa ja mikä osa fiktiota. Esim, oliko Hitler oikeasti sukurutsan tuotos (nyt hävettää, jos tämä on joku yleinen tieto, joka olen missannut :). Minusta Eero oli kirjan <3

    Suosittelen kaikkia muitakin Heidin teoksia, erityisesti Luvattua!

    VastaaPoista
  4. Täytyypä ehdottomasti laittaa Dora, Dora lukulistalle. Monet kerrat olen sitä kirjakaupassa pyöritellyt, mutta toistaiseksi ei ole lähtenyt mukaan. Kun kerran niin moni on tykännyt (ja olihan kirja sentään ehdolla Finlandia-voittajaksi) niin täytyyhän tässä teoksessa olla jotain koukuttavaa!

    VastaaPoista
  5. Tuulia, Ehdinkin jo vähän silmäilemään arviotasi Luvatusta, vaikutti hyvältä! Itse löysin Omituisista opuksista Jokin sinusta -kirjan, se odottelee pian vuoroaan :)

    Katja, Hyvä tavoite! Harmi, etten ehtinyt lukea tätä ennen Blogistanian Finlandian äänestystä, tämä olisi saanut minulta ääniä!

    Annika K, Hahaa kiitoksia! Lisää Köngästä luen takuulla. Ainoana suomalaisena Eero erottui ehdottomasti joukosta.
    (Itse olen varmastikin ärsyttämiseen asti kertonut kavereille juttuja Dora, Doran tapahtumista :D)

    Valpuri, Voin vain suositella! Sopii luettavaksi juurikin näin talvisaikaan.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! :)