lauantai 26. tammikuuta 2013

Melanie Gideon: Vaimo 22


Lukupiirimme sai hitusen ennakkoon luettavaksi kirjan Vaimo 22. Melanie Gideonin kirjoittama esikoisteos kertoo nelikymppisestä Alicesta, joka on vähän kyllästynyt elämäänsä kahden lapsen äitinä, alakoulun ilmaisutaidon opettajana ja miehensä Williamin vaimona olemiseen. Tyypillinen keski-iän kriisi siis. Alice osallistuu puolivahingossa  Avioliitto 2000-luvulla -tutkimukseen ja alkaa oman elämän tiukempi analysointi. 
Hänen henkilökohtaisen yhteyshenkilönsä "Tutkija nro 101" kanssa, hän alkaa keskustella yhtäkkiä henkilökohtaisemmista asioista ja Alice huomaa pian elämänsä pyörivän vain Facebookin ja sähköpostin ympärillä. Miksi Alicen ja Williamin kipinä katosi? Voiko hän löytää uudelleen onnen perheen ääreltä?

" Mitä ilkeää olet viimeksi sanonut puolisollesi?
Uskotko, että rakkaus voi kestää?
Pohditko koskaan puolisosi jättämistä?"
(Takakannesta poimittu nuo kysymykset. Löytyvät kirjasta satunnaisilta sivuilta)

Itse pidin tästä huomattavasti enemmän luin muut lukupiiritytöt. Pidin erityisesti kirjan keveydestä ja helppolukuisuudesta. Oli mukavaa vaihtelua saada lukea lyhyitä lukuja, välillä tavallista kerrontaa, välillä sähköposteja, joskus taas päästiin kurkkaamaan Alicen sähköpostiin, Kysymyksien ja vastauksien lukeminen ryhmitti myös hyvin kirjaa. 
Rankan ja asiakaspalvelun täyteisen työpäivän jälkeen oli aina kiva tulla kotiin lukemaan tätä kirjaa, koska tässä sai unohtaa helposti omat ajatukset. Osittain tunsin samaistuvani Alicen ajatuksiin, vaikka välillä hänen käytöksensä oli aika lapsellista, ja en olisi voinut kuvitella hänen iäkseen 44 vuotta! Samoin Alicen ystävä Nedra oli paikoitellen todella typerä ja ajattelematon sen ikäiseksi naiseksi.

Kirjan juonihan on periaatteessa todella yksinkertainen, silti hämmästyin Gideonin loppuratkaisusta! Olinkohan siis aivan liian väsynyt työpäivien jälkeen ja tämä oli siihen mielentilaan juuri sopivaa ajankulua? :) Luultavasti. Kirjan kieli oli todella helppolukuista ja yksinkertaista, mutta muutaman kerran kyllä muistan ääneen hörähtäneeni kielikuville :D
Pidin kovasti Gideonin ideasta yhdistää keski-iän kriisi sosiaaliseen mediaan noin vahvasti. Facebook on niin totaalisen arkipäivää (okei, onneksi mun äidillä ei vielä ole profiilia), että kaikki ovat siellä. Todella suuri osa kommunikoinnista tapahtuu netissä. Koska olet viimeksi soittanut tai mennyt käymään ystäväsi luo kysyäksesi mitä kuuluu? Luultavasti laitoit vain sähköpostia. Kirja antoi miettimisen aihetta omasta tietokoneen käytöstä.
Tämä kirja sopii varmasti kaikille keski-iän kriisin kamppailevien kanssa kuin myös, jos oma parisuhde on vajonnut liian tuttuun ja turvalliseen ja tekisi mieli jotain uutta ja ihanaa. Yhteenvetona vielä; itse viihdyin hyvin kirjan parissa, vaikka kirjan henkilön elämä ei vastannut ollenkaan omaani, tunsin sympatiaa Alicea kohtaan. Joskus kaipaa uutta kipinää elämäänsä.

ps. Kansi onkin muuttunut ennen julkaisua ja parempi niin :)


6 kommenttia:

  1. Nyt jäi kutkuttamaan, että mikähän yllätys siellä lopussa odottaa :) Kuulostaa muutenkin mukavan helpolta luettavalta, ehkäpä pitäisi sittenkin ottaa myös omalle lukulistalle.

    VastaaPoista
  2. Minusta myös nuo sähköpostit ym toivat kirjaan mukavan lisän. Näin jälkikäteen ajateltuna, omassa genressään tämä oli ihan hyvä kirja.

    VastaaPoista
  3. Vasta nyt oon ehtinyt blogimaailmaan! Ihana tuo sun uus otsikkobanneri! :---)

    VastaaPoista
  4. Maija, Tuulian sanoin, omassa genressään kyllä hyvä. Tosin kamalasti en ole tämänkaltaista kirjallisuutta lukenutkaan :)

    Tuulia, Jep, itsekin tykkään kaikenlaisesta ylimääräisestä romaanin keskellä :) Vaikka olisikin keskiaukeamalla pari kuvaa tms. niin hyvä vain!

    Katarina, Kiitos, se on vielä vähän muokkauksen alla :)

    VastaaPoista
  5. Sinulle on haaste blogissani! :)

    http://ei-mustaa-valkoisella.blogspot.fi/2013/01/haaste.html

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! :)