maanantai 1. huhtikuuta 2013

Anu Juvonen: Lähiöoksennus

Kuvan tölkki valikoitui jääkaapin vähäisen alkoholivalikoiman vuoksi. Jos olisin omistanut olutta, halvan kaljan pullo olisi ollut kirjaan nappi. Tölkki  toimii nyt rekvisiittana.

Anu Juvosen esikoisromaanissa tarkastellaan Helsingin lähiöelämää Kannelmäestä. Eletään 1980 -lukua ja yläasteikäinen Katja muuttaa perheineen "Kantsuun". Kirjassa seurataan Katjan ja hänen ystävänsä Mirrin ensimmäisiä hetkiä seiskaluokalta aivan viimeisiin ysiluokan päiviin asti. Tarina jatkuu vielä yläasteen jälkeenkin, mutta Juvonen keskittyy kuvailemaan eniten tyttöjen nuoruushetkiä yläkoulussa. 
Tytöt opettelevat yhdessä tupakoimaan, vetävät ensimmäiset kännit ja etsivät jotain muutakin rakkaudelta kuin kotibileiden kähmivää pitsanaamaa. Kesken tarinan mukaan tulee vielä Sanna, kovia kokenut ja nähnyt tyttö, jossa Katja näkee uuden jännittävän ystävän.
Kolmikko haluaa elämänsä tässä ja nyt, he tienaavat helppoa rahaa pikkuhousumyynnillä ja odottelevat perjantaisin parkkipaikalla paikallisia alkoholisteja viinakaupasta hakureissulta. Kaikkea on kokeiltava Sisu-pastillien viinaan sotkemisesta banaanin kuorista tehtyjen sätkien polttamiseen. 

Lähiöoksennus ei ole niin synkkä ja ruma miltä kuulostaa. Teos on hyvin humoristisesti ja lämpimästi kirjoitettu.  Se on hyvin ajankohtainen jokaiselle nuorelle, joka ei ole varma itsestään tai siitä miten tulisi käyttäytyä. Juuri siitä syystä teokseen on helppo samaistua, oli itse viettänyt yhtä roisia elämää tai kuullut juoruja koulussa ihmisistä ketkä viettivät. Lähiöoksennus ei ammu yli, vaan Juvonen pitää tekstin aitona. 
Monet luvut alkoivat paikallislehden artikkelilla tai mielipidekirjoituksella, ja niitä oli kiinnostava lukea. (Oletan, että ne olivat oikeasta lehdestä napattuja?!) Se antoi tukea Katjan, Mirrin ja Sannan kokemuksille ja Kannelmäki tuli tutuksi muidenkin kuin tämän kolmikon näkökulmasta.

En ole ollut nuori 1980 -luvulla, joten en osannut kiinnittää huomiota sen kummemmin tyttöjen idoleihin tai vaatetukseen, mutta asenteellaan he olisivat täysin voineet olla tyttöjä minun rinnakkaisluokaltani aikoinaan. Kuitenkin hyvä, ettei kirjan liian selkeäksi teemaksi oltu rajattu tuota vuosikymmentä, niin romaanista saa irti paljon myöhemminkin syntynyt.
Teksti on huoletonta ja elämänmakuista. Luulin kirjan olevan rankempi takakansitekstin perusteella kuin mitä se olikaan, mutta näin jälkeenpäin olen sitä mieltä, että tämän rajumpaa en olisi henkisesti jaksanutkaan. Lähiöoksennus ei ole mikään diipadaapa -kirja teinien huolista, vaan joukkoon mahtuu kuitenkin julmaa hyväksikäyttöä ja kuolemaa.  Ajoittain lukiessani mietin, että onkohan Lähiöoksennus tarina nuorille (nuortenkirja) vai tarina nuorista? Luulen kuitenkin jälkimmäistä, sillä arvelen tämän ahdistavankin yläkouluikäistä, kun taas sen ajan elänyt pystyy muistelemaan nuoruusajan kohelluksiaan jo rennoin mielin. Kaikista nuoruuden sekoiluista ei varmasti kukaan voi olla ylpeä, mutta ainakin niitä muistelee jo enemmän hymyissä suin.


11 kommenttia:

  1. Kun luin kirjan, ajattelin, että se olisi hyvä yläasteikäisten kirja sekä pojille että tytöille...mutta mutta...sitä haluaa suojella lapsia ja nuoria ikäviltä jutuilta, joita tuossa kirjassa oli. Siitäkin huolimatta kirja olisi hyvä yläasteikäisille ehkä 8. ja 9. luokkalaisille, sillä luulen, että kaikki pahuus tulee jo muusta mediasta heidän tietoisuuteensa.

    VastaaPoista
  2. Mai Laakso, Toki näistä asioista ollaan perillä hyvin aikaisessa, mutta luulen että samojen juttujen lukeminen kirjasta ei olisi yhtä nautittavaa kuin näin sen ajan kokeneena.

    VastaaPoista
  3. Pienoinen kiinnostus tätä kirjaa kohtaan on minussa herännyt lukemieni arvostelujen takia. Saa sitten nähdä, luenko tämän joskus.

    Blogissani on sinulle tunnustus: http://annaminunlukeaenemman.blogspot.fi/2013/04/liebster-award-tunnustus.html

    VastaaPoista
  4. Kiitos esittelystä! Kirja on tietenkin rantautunut jo kirjakauppoihinkin, mutta kirjan luontaantyöntävä nimi ei ole houkutellut tutustumaan kirjaan tarkemmin. Nyt tiedän enemmän, jos vaikka joku asiakas kiinnostuisi kirjasta:)

    VastaaPoista
  5. Blogissani on sinulle tunnustus! :D

    http://kirjakaapinavain.blogspot.fi/2013/04/liebster-award-tunnustus.html

    VastaaPoista
  6. Annami, Tämä on kyllä aika nopeasti luettu, pieni väli riittää :)

    Sonja/ lukuhetket, Heh, toivottavasti uskallat joskus tutustua paremmin nimestä huolimatta :D

    VastaaPoista
  7. Blogissani on sinulle tunnustus. :)

    VastaaPoista
  8. Blogissani on sinulle tunnustus. :)

    VastaaPoista
  9. Pelkkä kirjan nimi jakaa varmaan jo lukijoita kahteen kerhoon, se joko kiinnostaa suuresti tai ei pätkääkään :D Pitää varmaan hyvin paikkansa mitä totesit, ehkä jo villeimmän nuoruuskautensa ohittaneet osaavat nauraa sisällölle enemmän...

    VastaaPoista
  10. Mari ja Aletheia, Suurkiitokset!

    Pia, Olet varmasti oikeassa :)

    VastaaPoista
  11. Minua kyllä kiinnostaa tämä! Ei kaisse auta kuin ottaa lukuun :) Niin ja hei, blogissani on sulle haaste <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! :)