keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Sally Green: Puoliksi paha

Nathan Byrn on puoliksi valkoiseksi, puoliksi mustaksi syntynyt noita. Hänen äitinsä oon hyvyyttä henkivä valkoinen parantajanoita, hänen isänsä mahtava, monia noitia tappanut musta noita. Isäänsä Nathan ei ole tavannut ja äiti on kuollut. Nathan asuu ilkeän siskopuolensa ja kiltin veljensä kanssa heidän mumminsa holhouksessa. Kirjassa esiintyvä noitamaailma on keskuudessamme meidän "nurjien" eli ei-noitien kanssa.
Nathan odottaa 17-vuotissyntymäpäiväänsä, jolloin nk. noitaset muuttuvat oikeiksi noidiksi seremonian avulla. Seremoniassa saa oman taikavoimansa, kunhan ensin vastaanottaa vanhempansa tai isovanhempansa verta ja kolme lahjaa. Seremoniaan on vielä pitkä matka, sillä Nathan on kirjan alussa vasta kahdentoista. Eikä omasta seremoniasta ole edes varmuutta, sillä Nathan joutuu käymään vuosittaisissa arvioinneissa noitaneuvostossa todistaakseen olevansa valkoinen, hyvä noita. Mutta entä kun ajan kuluessa Nathan huomaa itsessään koko ajan synkempiä puolia?

Huokailen ja puhisen tässä sängyllä makoillessani, koska en tiedä mistä edes aloittaisin tämän kirjan kanssa. Aloitan kertomalla, että tämä ei ollut edes puoliksi paha, vaan todella huono. Kirja alkaa kuvauksilla, jossa kertoja on 2. persoona. Yritän kuulemma paeta häkistä, ranneke syövyttää kättäni ja minua pahoinpidellään... 30 sivun kuluttua kertoja vaihtuu 1. persoonaan. Miksi? Mitä ihmettä? 1. persoona on tietysti paljon toimivampi kertoja, mutta haluaisin tietää mitä tällä edes haettiin. Puhumattakaan siitä, että kirjan keskellä on yksi satunnainen luku, jossa on taas kertojana 2. persoona.

Toiseksi kerrottakoon, että minusta tässä ei ollut kovin hyvää kieltä. En tiedä onko möhlitty suomennoksessa vai jo Greenin tietokoneella, mutta kyllä tökki. Tiedostan, että tämä on nuorten kirja, mutta tämä kyllä jo sattuu silmiin. Kerronta etenee jotenkin todella sekavasti ja lauseet tuntuvat hiomattomilta. Uskon alkuperäistekstin olleen jo melko yksinkertaista, jotta kirja olisi nopealukuinen. Ja vaikka suomentaja kirjoittaakin teoksen aina uudelleen, niin tuskin sentään kirjan tyyliä ja sävyä saa muuttaa.

Sitten kirjan maailma. Luulin lukevani oikean fantasiakirjan, missä olisi rakennettu jokin uusi maailma, jossa seikkailee oikeita noitia ja muita kyseiseen genreen sopivia hahmoja. Mielestäni noidat joille annetaan yksi taikavoima ovat aika tylsiä. Noidat elivät ihmisten keskuudessa, mutta silti näin punaista noitien ajaessa autolla, käyttäessä kännyköitä ja harjoittaessa väkivaltaa nyrkein ja puukoin, kuin ihmiset missä tahansa kaupungissa.  En edes ymmärtänyt miksi valkoiset noidat olivat muka niin hyviä, kun itse tappoivat ja kiduttivat mustia noitia minkä ehtivät? Mielestäni tässä meni koko kirjan idea pieleen. Eikä noidilla tuntunut olevan muuta ammattia kuin metsästäjä. Hohhoijaa. Oli typerää lävähtää kirjan ensi sivuilta johonkin maailmaan, jota ei pohjustettu mitenkään tarinan aluksi. Noitien synnyn historiakin selitettiin yhdellä sivulla.

Nathan oli mielestäni todella ärsyttävä hahmo. Suorastaan raivostuttavan uhmakas asenne, puhumattakaan Nathanin suhtautumisesta maailmaan ja muihin ihmisiin. Oikeastaan en voi sanoa kirjassa olleen yhtäkään mieluisaa hahmoa. Nathanin ihastus Annalise oli niin turha valkosuklaan värisine hiuksineen. Anteeksi, mutta millaiset ovat valkosuklaan väriset hiukset? Miksi kukaan haluaisi sellaiset?

Päällimmäinen ajatukseni siitä mitä kirjassa tapahtui on, että siinä vain kidutettiin Nathania. Lopuksi tapahtui jopa liikaakin sivumäärään nähden (en tosin olisi halunnut kirjan olevan sivuakaan pidempi), ja jopa putosin kärryiltä. Tai tiedostan kaiken lukemani, mutten näe motiiveja tai syy-seuraussuhteita... No, en aio lukea ensi vuonna ilmestyvää jatko-osaa ottaakseni selvää.

Kustantamo: Gummerus
Sivumäärä: 382
Suomentanut: Sari Kumpulainen
Kansi: Tim Green


14 kommenttia:

  1. Hahaa, jep! :D Täysin samat ajatukset minullakin enkä ainuttakaan tähteä tälle antanut. Niin raastava kirja ja lukeminen tuntui lähinnä siltä kuin hampaita olisi pihdeillä suusta vedetty. Puuduttamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähestulkoon :D Onneksi oli edes nopealukuinen.

      Poista
  2. Blogissani on sinulle pikkuinen haaste ;)

    http://pieni-kirjasto.blogspot.fi/2014/09/l-niinkuin-limerikki-blogihaaste.html

    VastaaPoista
  3. Luin juonikuvauksen ja jo silloin vähän tylsistytti. Nooh, voihan tuon idean tehdä tosi hyvinkin, mutta jotenkin tuntuu, että olen viime aikoina lukenut aivan liikaa kirjoja, joissa on juuri tuollainen idea ja ne ovat olleet tylsiä.

    Mielestäni valkosuklaan väriset hiukset nyt vain ova tietyn sävyiset vaaleat hiukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta ajatus oli hyvä, mutta ei ei ei ja ei...
      Mielestäni on monia eri tapoja kuvailla hiusten väriä, mutta valkosuklaa menee vähän yli.

      Poista
  4. Onko me luettu sama kirja, sillä itse suorastaan hihkuin ja seuraavaa kirjaa odotan kovasti. Olihan noidilla useampi taikavoima. Nathan pystyi siis siihen minkä sai syntymälahjaksi äidiltään, hän pystyi elämään kuin...luonnossa, kulkeminen paikasta toiseen eri kanavia pitkin kuin ihmiset jne.
    Noituus oli tuotu nykyaikaan, josta pointsit.
    Annoin viisi tähteä ja suosittelen nuorille lukijoille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha ei varmastikaan olla :D No ei nyt, tosi kiva kuulla että joku on tästä pitänyt :)
      Niin, olihan Nathanilla tosiaan se synnynnäinenkin, mutta ei silti riittänyt vakuuttamaan minua. Vaadin enemmän ja lisää taikajuttuja mikä saa minut irtautumaan arjesta!

      Poista
  5. Minäkään en pitänyt kirjasta lainkaan, enkä lue jatkoa. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahdetaankohan jatko-osia edes suomentaa kirjan vastaanoton perusteella?

      Poista
  6. Aika mielenkiintoista, että kirja on noin kökkö, ottaen huomioon, että se teki maailmanennätyksen. Myytin 45 maahan ennen ilmestymistään... En taida vaivautua lukemaan.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep äimistelin samaa, takakanteen oli nimittäin kirjoitettu. No, makuja on monia, mutta minä en voi ymmärtää tätä...

      Poista
  7. Auts :D Tämä on ollut kiinnostavien listalla, mutta ehkä nyt hieman kiinnostus karisi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kyllä valitettavasti voi suositella :/ Äkkiä pois kiinnostavien listalta!

      Poista

Kiitos kommentista! :)