perjantai 24. lokakuuta 2014

Bernard Beckett: Genesis

Tämän pienoisromaanin lukemisesta on jo ehtinyt kulua viikonpäivät (niinkuin useimmissa bloggauksissani nykyään), mutta kirjoitan taas päällimmäisiä ajatuksiani kirjasta.

Genesis on dystopia 2000-luvun lopusta. Kulkutaudit ja sodat ovat runnelleet maailmaa, mutta yksi valtio on eristäytynyt muusta maailmasta ja selviytynyt. Kaikki ulkopuoliseen maailmaan liittyvä tuhotaan, eikä kukaan poistu valtiosta tai tule sisään. Tapahtuu kuitenkin jotain odottamatonta; mies nimeltä Adam Forde pelastaa vastoin saamiaan ohjeita tytön meren armoilta. Tuon tapahtuman jälkeen asiat muuttuvat ja kovasti.

Adamista inspiroituneena vuosia myöhemmin Anaksimandros-niminen tyttö on tehnyt historian tutkielmansa. Genesiksen ideana on seurata Anaksimandroksen viisituntista esitystä tutkielmastaan, kolmen tutkintolautakuntalaisen kuulustellessa häntä. Jos hänen tutkielmansa Adam Fordesta vaikuttaa kuulustelijat, hän pääsee Akatemian jäseneksi. Tuntien aikana lukija pääsee seuraamaan Adamin elämää ja historiallista käännekohtaa Anaksimandroksen hologrammeja, kuin myös pohtimaan ihmisyyttä ja elävän olennon tietoisuutta. 

Pidin Genesiksestä välittömästi. Päätin asettua sohvan nurkkaan hetkeksi ennen nukkumaan menoa, mutta päädyinkin lukemaan yhtäkkiä sivulle sata. Genesis on kirjoitettu kiinnostavalla tavalla; se on hyvin yksinkertainen dialogiltaan, mutta yhdessä lauseessa piileekin suuri ajatus. Genesis on täynnä suurta pohdintaa omasta tietoisuudesta, sielusta ja tekoälystä. Entä mitä on inhimillisyys, jos koneetkin ovat tietoisia? Vai voiko tekoäly olla ikinä niin kehittynyttä?

Paljon kiinnostavia ajatuksia, enkä lukiessani ehtinyt kovin paljon pohtimaan edes omia mietteitäni näistä aiheista. Genesis on melko lyhyt kirja (164 sivua), eikä siinä periaatteessa tapahdu kovin paljon. Silti Genesiksen maalaama maailma on melko laaja ja mielenkiintoinen tutkittavaksi, Anaksimandroksen avaamia historian tapahtumia myöten. Aluksi luin kirjaa todella ihastuneena, mutta jossain vaiheessa pohdintaa ja sisäistettävää tuli liian tiiviissä paketissa. Kirjan loppu ratkaisi kuitenkin kaiken. En osannut odottaa mitään tällaista ja matto vedettiin jalkojen alta ihan kokonaan. Ainutlaatuinen kirja. 

Luetutin tämän poikaystävälläkin ja hänkin ihastui Genesiksen maailmaan. 

Kustantamo: Tammi
Sivumäärä: 164
Suomentanut: Kaisa Kattelus
Kansi: Eevaliina Rusanen & W. H. Chong


4 kommenttia:

  1. Tämä on kyllä loistava kirja! Toivottavasti useampi lukisi sen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin! Tämä nyt on jo muutaman vuoden vanha, ettei kirjakaupoista taida edes löytyä :/

      Poista
  2. Huomasin vasta nyt, että sinäkin olet lukenut tämän. Olen niin iloinen, että pidit. :) Tämän kirjan leviämistä eri blogeihin on ollut todella kiva seurata. Silloin kun minä luin tämän ensimmäistä kertaa, en löytänyt kuin yhden suomenkielisen bloggauksen. Nyt niitä on varmaan ainakin lähes kymmenen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin! On kyllä suurimmalta osin sinun ansiotasi, että tulin tämän lukeneeksi :)

      Poista

Kiitos kommentista! :)