sunnuntai 23. marraskuuta 2014

John Irving: Garpin maailma


Jenny Fields on sairaanhoitajatar toisen maailmansodan aikana. Hän päätyy tekemään jotain epäammattimaista ja hankkiutuu raskaaksi yhden kuolemaisillaan olevan sotilaan avulla. Syntyy T.S. Garp, Jennyn kauan toivottu poika. Garpin synnyttyä Jenny työskentelee sairaanhoitajan ammatissaan Steeringin koulussa pojan valmistumiseen asti. Garp rakastaa painimista ja kirjoittamista, hän päättää kuitenkin harjoittaa kirjoittamista enemmän, jotta saisi vieteltyä painivalmentaja Ernien tyttären Helenin sydämen itselleen.
Garpin maailma kertoo Garpin koko elämänkaaren hänen hedelmöittymisestään kuolemaan saakka. Matkaan mahtuu omia julkaistuja teoksia, Jennyn kuuluisuus kirjoittamastaan omaelämäkerrasta, Jennylle läheinen sukupuoltaan vaihtanut Roberta, hyvin absurdejakin juonenkäänteita ja läheisten suojelua maailman pahalta.

Ensivaikutelma Irvingista on jaarittelija. En tiennyt olenko sivupolkujen takia jo pudonnut kärryiltä vai lähestynkö vasta tarinan aloitusta 30 sivun jälkeen. Irvingia ei silti tohdi hoputtaa, vaan seurasin suorastaan lumoutuneena hänen jokaista ajatustaan, sivuhuomautusta ja juonen kannalta epämääräistä tarinaa. Mutta siinä se taika onkin. Garpin maailmassa tapahtuu paljon, mutta en uskoisi sen olleen läheskään noin mieletön mitä se nyt oli, jollei kerronta olisi ollut niin perusteellista. John Irving tuntee kirjansa jokaikisen hahmon, hän kertoo heistä yliampuviakin yksityiskohtia, jotka samaan aikaan viihdyttävät ja jopa shokeeraavat.

Irvingin teksti on hyvinkin älykästä ja pidin kovasti sen vaihtelusta. En koskaan tiennyt alanko seuraavaksi itkeä, nauraa, nostella kulmiani vai vain nauttia tarinan kulusta. En ole suoraan sanottuna ikinä törmännyt vastaavanlaiseen kirjaan, tekisipä mieleni aloittaa melkeinpä heti jokin uusi Irving! No, pienen toipumisajan tarvitsen, sillä onhan kirja paksu ja teksti paikoitellen hidasta (vaikkakin mielettömän hyvää).

Garpin maailman teemat ovat mieleenpainuvia, mutta päässäni pyörii silti ymmärsinköhän kaiken mikä oli tarkoitettu ymmärrettäväksi? Ennen varsinaista tarinaa kirjassa oli John Irvingin kirjoittama teksti siitä, kun hänen poikansa luki Garpin maailman ensikerran 12-vuotiaana. (Miksiköhän puhe on sijoitettu kirjan alkuun eikä loppuun, sillä tekstihän spoilaa tarinaa? Onneksi minä sain lukea kirjan ilman paljastuksia.) Joka tapauksessa päädyin pohtimaan kirjan sanomaa John Irvingin pojan mielipiteen jälkeen.

Tiesin etukäteen Garpin maailman kertovan seksuaalivähemmistöistä. Yllätyin miten pienessä osassa Roberta oikeastaan oli, ottaen huomioon minkä verran hän on herättänyt lukijoissa kohua. Kertoohan kirja niin paljon muustakin! Pidin kirjan kaikista henkilöistä, mutta ihana Roberta oli yksi suosikeistani.

Muistan joskus katsoneeni Ylen kanavalta jonkin John Irvingista kertovan ohjelman, jossa hän kävi läpi eri kirjojensa teemoja ja varsinkin niissä esiintyvää pelkoa, josta hän kirjoittaa. Olisipa ollut niin mukava katsoa se uudelleen, nyt kun itselleni Irvingin tyyli on tuttu ja yksi kirja luettu. Harmikseni en löytänyt jaksoa mistään netistä. :(

Ei varmaan tarvitse edes sanoa, mutta tämä oli oikeasti todella upea lukukokemus.

Kustantamo: Tammi
Sivumäärä: 560 + John Irvingin ajatuksia 20 vuotta kirjan julkaisun jälkeen
Suomentanut: Kristiina Rikman
Kansi: Timo Mänttäri


14 kommenttia:

  1. Tämä oli eka Irvingini ja yhä suosikkini! Minäkin muistan ihmetelleeni, että miksi Irvingin jutustelu oli alussa eikä lopussa, kun se tosiaan spoilasi tarinaa, onneksi, minä ehdin unohtaa sen lukumatkan aikana. Kivaa, että tykkäsit! =D Irvingiä luen taas sitten joskus, mutta olen huomannut, että minun makuuni hän ehkä toistaa vähän liikaa samoja teemoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä luin Irvingin puheesta vain ensimmäisen sivun, kun tajusin olla lukematta enempää... Onneksi, vaikka vähän lyhytmuistinen minäkin olen ;)

      Mitä muita Irvingeja olet lukenut?

      Poista
    2. Hetkinen, pitää oikein miettiä... =D Neljäs käsi, Oman elämänsä sankari ja Minä olen monta. Neljäs käsi on aika surkea, Oman elämänsä sankari todella hyvä, lähes Garp, ja Minä olen monta on ihan ok, tosin sen parissa jo tuskastelin hieman, että taas minä luen näistä samoista asioista... =D

      Poista
    3. Oho, no onhan tuossa! Kaikki mainitsemasi minulla on hyllyssä, joten siitä vain sitten kokeilemaan :D

      Poista
  2. Minäkin olen lukenut tämän, mutta en suuresti innostunut. Mielestäni Irvingin Kaikki isäni hotellit on melko samanlainen - tai ainakin se osa siitä, jonka jaksoin lukea. Minultaha Isukin hotellit jäi lopulta kesken, Garpin sain sentään luettua loppuun asti. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih! Tämä vaati selvästi tietynlaisen mielialan ja kiireettömän hetken ainakin minulla. Välillä omaa lukemista häiritsi tämänhetkinen stressi ja kiireet, mutta onnistuin kuitenkin aika hyvin sovittamaan tämän lukemisen rauhallisiin päiviin. Mutta ei Irving välttämättä sitten ole kaikkien kirjailija :)

      Poista
  3. No niin, onneksi olkoon ja tervetuloa Garpin maailmaan. Seuraava askel on Kaikki isäni hotellit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tähän maailmaan oli ilo tutustua ;) En ollutkaan vielä ajatellut, mikä sopisi seuraavaksi Irvingiksi, mutta Kaikki isäni hotellit on todella potentiaalinen vaihtoehto.

      Poista
  4. Oi, Garp on niiiin hyvä! Lemppareitani ja suosikkini Irvingiltä. Täytyy lukea se joskus uudestaan, kun ekasta lukukerrasta alkaa olla jo aikaa. Lue tosiaan seuraavaksi joko Kaikki isäni hotellit tai Ystäväni Owen Meany, melkein yhtä riemastuttavia kuin Garp :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Garpin maailma kestää taatusti uusintaluennan! Minun ei tosin tarvitse tehdä sitä moneen vuoteen, sillä riittää niin monta lukematontakin Irvingia ;)

      Ihanaa kun näitä suosituksia tulee teiltä muilta Irving-faneilta ♥ (Mikäli voin vielä itseäni vielä hänen fanikseen nimittää)

      Poista
  5. Minullekin Garpin maailma oli ensimmäinen Irving ja ehkä siksi se rakkain. Kaikki isäni hotellit luin seuraavaksi ja se kyllä toimi hyvin. Minä olen monta käsittelee muutan seksuaalivähemmistöjä huomattavasti enemmän.

    Ihanaa, että pidit tästä! Ja kirjoitat tästä juuri kuten itsekin Irvingin koen. Kirjat vaativat aikaa, ja niiden jälkeen tarvitsee toipumisaikaa, mutta ne ovat sen arvoisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Minä olen monta markkinointiin aika hyvin sen ilmestyessä, että sen tiesinkin. Muistaakseni Irving sanoikin jotain, ettei olisi uskonut että hänen tarvitsee palata tähän aiheeseen vielä Garpin maailman jälkeen tjsp.

      Tämä ei ollut ehkä se paras mahdollinen hetki Irvingille, mutta olen iloinen etten silti lykännyt sitä yhtään pidemmälle. Joululomalle valitaan molemmat omat Irvingit :)??

      Poista
    2. Ehkä joululomalla voisi olla jälleen Irvingin vuoro... ja ps. minulla on blogissani sinulle jotein ;)

      Poista
    3. ♥ Sä niin teit mun päivän! (Tai yön)

      Poista

Kiitos kommentista! :)