torstai 25. helmikuuta 2016

Marie Kondo: KonMari – Siivouksen elämänmullistava taika


Pitkästä aikaa taas kirja-arviota! Lainasin ystävältä tämän paljon kehutun (oikeastaan en tiennyt tätä teosta vainoavasta hypestä, ennen kuin itse aloin lukea sitä) KonMarin, jonka luettuani elämäni pitäisi mullistua siivouksen, tavaroiden karsimisen ja järjestämisen avulla.

Kyseessä on siis japanilaisen Marie Kondon kirjoittama kirja, jossa hän kertoo kehittelemästään menetelmästä karsia kodista turhat tavarat ja parantaa elämänlaatua siistillä kodilla. Kondon innostus järjestämiseen sai pikkutyttönä ja nyt hän saa toteuttaa unelmaansa myös työssään auttamalla asiakkaita karsimaan tavaroitaan! Kondo kertoo menetelmänsä olevan ainutlaatuinen, ja kirja alkaakin kaikkien muiden tutumpien keinojen tyrmäämisellä. Tiedättehän ne "heitä vaate pois, jos et ole käyttänyt sitä vuoteen" tai "heitä tavara pois päivässä"? Seuraava kirjan osio kertoo karsimisesta. Millaisessa järjestyksessä se tulee toteuttaa ja mitä tulee ottaa huomioon eri tavaralajien (kuten vaatteet, kirjat..) karsinnassa. Kondo neuvoo nimenomaan toteuttamaan karsimisen tavaralajeittain, eikä huone kerrallaan. Kun tavarat on karsittu, kirjassa käydään vielä läpi jäljelle jääneiden tavaroiden järjestäminen. Loogisessa järjestyksessä etenevä kirja kutkuttaa karsimaan jo ensimmäisistä sivuista lähtien.

Kirjassa oli paljon kohtia mitkä eivät olleet minua varten. Kondolla on tapana ensikäynnille asiakkaansa kotiin tullessaan polvistua lattialle ja esitellä itsensä asunnolle. Kondo myös kiittää joka työpäivänsä jälkeen käsilaukkuaan sen päivän palveluksista. Luin luvut, mutta en napannut vinkkejä omaan käyttööni. Vaikka nämä yksittäiset tekstinpätkät tuntuivat turhilta muuten hyvien neuvojen keskellä, niin minusta ne sopivat silti kirjaan. Kondo oli niin omistautunut työlleen/harrastukselleen ja koko elämän mittaiseen intohimoonsa, että kyllä tuollaiset tavallisia pulliaisia kummastuttavat jutut siihen kuuluvat. Käsi ylös, kuinka monella kirjabloggaajalla/lukutoukalla on jonkinlainen oma outo juttunsa, mitä ei-lukevat kaverit eivät voi käsittää?

KonMaria oli kokonaisuudessaan mukava ja kevyt lukea. Tämän jaksoin ottaa esille vielä väsyneenä ja lukea pidemmänkin pätkän. Kondo kertoilee myös siellä täällä tapaamistaan asiakkaista ja heidän kodeistaan. Miten hurjia määriä ihmiset ovat heittäneet pois tavaraa ja miten hulluja tavaroita he ovat hamstranneet. Yhdelläkin asiakkaalla oli 200 pakkausta vanupuikkoja, joista yhdessä oli 100 vanupuikkoa! Välillä minua ahdisti tavaramäärä, jonka ihmiset olivat heittäneet pois. Miten sitä tavaraa olikin saattanut kertyä niin paljon, ja vielä sellaista mitä ei tarvitse! Kirjassa puhutaan vain tavaroiden pois heittämisestä, joka kuulosti omaan korvaani todella karmealta ympäristön kannalta. Ilmeisesti Japanissa on kuitenkin hyvä kierrätyssysteemi, jota noudatetaan tunnollisesti. Siltikään en huomannut mainintaa kirpputoreista. Ne toki kulkevat kierrätyksen kanssa hyvin lähekkäin, mutta onhan se nyt eri asia myydä esimerkiksi kirjat kuin heittää ne paperinkeräykseen.

Suoritin oman karsintani ja järjestelyn, kun olin kirjan loppupuolella. Kerään tavaroita muutaman kerran vuodessa kirpputorille myyntiin, joten ajattelin suuren osan tavaroistani olevan mieluisia minulle. Kun loppujen lopuksi tyhjensin vaatekaappini sängylle ja tarkastelin jokaista vaatetta käsissäni, niin huomasin miten paljon loppujen lopuksi minulla oli vaatteita, joista halusin luopua. Olin pitänyt vaatteista kovasti muutama vuosi sitten, mutta en ollut tajunnut elämäni ja makuni muuttuneen niin, etteivät vaatteet enää olleet osa minua! Tuntui hyvältä ja rauhoittavalta päästää vihdoin ne 18-vuotiaan Annin vaatteet pois kaapistani.

Kirja sai minut miettimään omia ostotottumuksiani ja jatkossa aion harkita tarkkaan ostopäätöstä. Kirjoja saa kirjastosta, kaikkia ei tarvitse omistaa. Kirjamakunikin muuttuu koko ajan, ja nyt poistin hyllystäni kirjoja joihin en tuntenut enää vetoa.
KonMarissa on mielestäni hyvä pointti; tavarat ovat vain tavaroita, mutta omistamiaan tavaroita tulisi siis arvostaa. Eli niitä tulisi myös ollakin vain sen verran, että ne tuottavat iloa. Se, että tavara tekee omistajansa iloiseksi, on KonMarin yksi tärkeä sanoma. Tavaroidemme on kuitenkin tarkoitus helpottaa elämäämme, ei saada meitä ahdistumaan tavaravuoremme keskellä. Ylipäätään on aika tragikoomista, että tällainen kirja on pitänyt kirjoittaa!  Kirja ei ehkä kirjaimellisesti mullistanut elämääni, mutta se lämmitti sydäntäni ja sain tästä paljon inspiraatiota.

4/5

P.S. Kirjassa ohjeistetaan myös taittelemaan sukat sen sijaan, että rullaisi ne varsista yhteen. Kokeilin tätä erilaista sukkalaatikkoa ja jukra! Viikon kokemuksen perusteella voin sanoa, että se on ihan huippu! Suosittelen kokeilemaan edes sitä, vaikkei KonMari muuten nappaisi :D

Sivumäärä: 214
Suomentanut (englannin kielestä): Päivi Rekiaro
Kustantanut: Bazar
Kansi. Satu Kontinen

4 kommenttia:

  1. Hauskaa, että sinä pidit tästä näin paljon! Kirja on tosiaan innostava, kuten itsekin sanoin ja siinä on hyvä pointti, vaikka ne kaikki outoudet olivatkin minulle vähän liikaa...

    Poikaystäväni on muuten aina taitellut sukat! Ja täytyy sanoa, että hänen sukkalaatikkonsa on siistimpi kuin omani :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih juu! Mutta ehkä myös ennakkoasenteeni oli erilainen kuin sinulla ;)

      Ja hei, taittelu kunniaan!

      Poista
  2. Mulle tämä Konmari on ollut mahtava juttu, lukukokemuksen ja elämän kannalta :) Tosi helppolukuinen ja vaikka oon jo pidempään pyrkinyt vähentämään tavaraa, Konmari auttoi oikeesti hahmottamaan mitä tarvitsen ja mitä en. Sukkien ja alusvaatteiden rullaus on ollut mielettömän hyödyllistä vaikka ensin mietin että onkohan järkeä ja jos onkin ni vie liikaa tilaa ja veikin vähemmän!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiva kuulla, että kirjasta oli sullekin iloa! :) Minustakin kirja antoi paljon ajattelun aihetta. Tavaroita on mukavampi ostaa, kun on ensin miettinyt mitä varten tavaran haluaa ostaa. Tarvitseeko sitä vai haluaako vain? Minusta tavaroita voi ostaa muutenkin kuin tarpeeseen, mutta ehkä tärkein pointti siinäkin on, ettei osta vain ostamisen ilosta, vaan hankittu tavara ilahduttaa kotona pitkään, vaikka olisikin "turha".

      Poista

Kiitos kommentista! :)