perjantai 26. elokuuta 2016

Ajatuksia menneestä kesästä


Moi kaikille! Pitkä aika on taas hurahtanut siitä, kun viimeksi olen tänne kirjoitellut. Blogi on toki ollut mielessä vähän väliä, mutta kirjoitettavaa ei ole ollut. Miksikö? Koska olen blogini listan mukaan lukenut viimeksi loppuun kesäkuussa sarjakuvan. Heinä- ja elokuun kirjasaldot ovat pyöreä nolla. Aloin tänään sitten aamuteeni äärellä mietiskellä, mihin aikani on kulunut. Töissä tietenkin olen viettänyt aikaa keskimäärin 8 tuntia päivässä, mutta jäähän siitä vielä tunteja vuorokauteen. Noina jäljellä jäävinä tunteina olen kirjojen sijaan valinnut mieluummin päiväunet, Disney-elokuvat, kaupungilla haahuilun, ulkona syömisen, Youtube-videoiden katselemisen, kutomisen ja uusien astioiden haalimisen.

Kuluvalla viikolla olenkin saanut lomailla, lukuunottamatta yhtä koulupäivää. Viikkoon on mahtunut lisäksi Tukholman reissua ja muuta, joten vieläkään en ole päässyt kirjoihin käsiksi. Ensi maanantaina astelen taas uuteen harjoittelupaikkaan suurella jännityksellä. Sitä ennen aion viettää mukavan viikonlopun perheen ja ystävien kanssa :)
Kesän loppuminen tarkoittaa siis minulle viimeisen kouluvuoden aloittamista. Kouluhommista en ole ollenkaan niin innoissani, olisin voinut jatkaa vielä työn tekoa, mutta odotan kyllä innolla ilmojen muuttumista syksyisemmiksi. Syksy on se minun vuodenaikani. (Ja suuresta ampiaispelosta kärsivänä, en voisi olla onnellisempi, että pian ne pirulaiset katoavat katukuvasta taas melkein vuodeksi.) Haluaisinkin tehdä jonkinlaisen syksypostauksen, mutta en yhtään tiedä vielä millainen se olisi!
Samaan aikaan viimeinen kouluvuosi pelottaa ja ilahduttaa. En malta odottaa, että saan jättää taakseni kaikki koulutehtävät ja pääsen kunnolla takaisin työelämään! Samaan aikaan olen aivan kauhuissani, miten vuoden kuluttua voin muka olla jo valmistunut. Toisaalta, joku viisas joskus sanoi, että koulussa opetellaan aakkoset ja töissä vasta harjoitellaan lukemaan niitä :)

Sitten vielä siitä lukemisesta. En oikeastaan usko, että tähän lukemattomuuteeni auttaa mikään muu kuin kirjan rohkeasti käteen ottaminen. Kun kirjan imuun pääsee lukeminen sujuu kuin itsestään ja uuden aloittaminen onnistuu automaattisesti. Kuten aiemminkin olen postauksissani todennut, kyse on omasta priorisoinnista. Kaipaan kovasti kirja-arvostelujen kirjoittamista blogiini, joten siinä ainakin yksi iso syy saada jokin kirja luettua loppuun.

6 kommenttia:

  1. Huomasin viime postauksestasi, että olit tahkonnut tylsän kirjan parissa. Sellainen voi osaltaan tyrehdyttää lukuhalut. Joku todella koukuttava kirja voisi tepsiä. Meinasin suositella Nälkäpeliä, mutta olitkin jo lukenut sen. Itselläni myös Diana Gabaldonin Matkantekijä-sarjan ensimmäinen osa toimi tehokkaasti. Tein aikoinani postauksen koukuttavimmista kirjoista ja siihen tuli kommenttiboksissa roppakaupalla hyviä vinkkejä ahmittavista kirjoista. Nolottaa linkittää omaan blogiin mutta tässä kuitenkin: http://pihinnaisenelamaa.blogspot.fi/2013/08/koukuttavimmat-kirjat.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta! Lukujumi johtuu varmasti osaksi siitä. Minulla onkin hyllyssä tuo Matkantekijä-sarjan 1. osa, voi vitsi, kun haluaisinkin lukea sen!
      Höps, omaan blogiin voi hyvin linkittää! Menen katsomaan sieltä vinkkisi :)

      Poista
  2. Joskus on aikoja, kun vain lukee vähän. Minä luin elokuussa vain yhden kirjan. Mutta kun saa käsiin hyvän kirjan niin käy juuri kuten sanoit, että sitten tarttuu jo seuraavaan...

    Minä olin tällä viikolla eräässä ravintolassa ja paidallani oli ampiainen! Siellä, sisätiloissa! Seuraavana päivänä ajoin pyörällä ja kasvoihin lensi ampiainen. En edes pelkää ampiaisia, mutta pakko myöntää, että ne vähän kuumottivat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua, apua, apua!! Miksi niiden pitää olla vielä niin tyhmiä, että tunkevat sisälle?? :(

      Hah, no yksikin kirja on parempi kuin minun saaliini ;) Toivotaan meille parempaa syyskuuta kirjojen suhteen.

      Poista
  3. Lukujumitus on niin tuttua! Nyt vain valitset jotain mitä olet kovasti odottanut niin se toivottavasti auttaa.

    Itseäni vaivasi pahanlaatuinen takkuaminen koko alkuvuoden, kahden kirjan kuukausivauhtia rämmin pitkälle kesään, eikä nyt puhuta 600-sivuisista lukuromaaneista. En vieläkään osaisi sanoa mitä tein kaiken sen ajan kun olisin voinut lukea, mutta saatuani taas vireen päälle siitä tuli niin hyvä olo etten osaa sitä edes sanoiksi pukea. Mielettömän ihana kaivattu lukuflow. Toivon sulle samaa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että sait taas lukuflowsta otteen ♥ Hyvässä lukuputkessa ollessa ei ikinä muista, miten sitä onkin voinut olla sellaisia fiiliksiä, ettei mikään kirja nyt huvita :D

      Poista

Kiitos kommentista! :)